Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa olevat laivat Tarmo, Kemi ja Telkkä ovat avoinna kesäaikaan. Jäänmurtaja Tarmolle, majakkalaiva Kemille ja vartiolaiva Telkälle on yhteislippu, jonka voi ostaa Merikeskus Vellamon lipunmyynnistä. Aukioloajat ja pääsymaksut löytyvät täältä.
Museoaluksiin voi tutustua itsenäisesti ohjatun kiertosuunnan mukaan, ja Kemillä voi myös kuunnella suomenkielisiä äänitarinoita aluksen arjesta. Kaikilla aluksilla on oppaita paikalla. Lisäksi Tarmolle ja Kemille järjestään kesä-elokuussa pääsymaksuun sisältyviä opastuksia, joiden aikataulut löytyvät Vellamon kesäohjelmasta.
Huomaattehan, etteivät museolaivat ole esteettömiä, vaan niillä on portaita ja paikoin ahdasta.
***
Merivartijoiden kalustosta oli sotien jälkeen huutava pula: kolmannes aluksista oli tuhoutunut tai luovutettu sotakorvauksina. Loput olivat kärsineet kovasta käytöstä ja puutteellisesta huollosta. Meripelastus ja merirajan valvonta olivat vaikeuksissa.
Uuden Koskelo-luokan alukset Koskelo, Kuikka, Kiisla, Kuovi, Kurki, Kaakkuri, Telkkä ja Tavi saatiin käyttöön 1955–1960. Teräsrunkoiset rannikkovartiolaivat liikkuivat saariston kapeilla väylillä ja kestivät myös ulkomeren aallot. Valvonnan lisäksi ne hoitivat meripelastusta ja etsintätehtäviä.
Rakentamista ja suunnittelua leimasi aikojen niukkuus. Alukset oli tarkoitus korvata jo kymmenen vuoden kuluttua, mutta Telkkä purjehti lopulta lähes 50 vuotta. Näistä yhden vuosikymmenen alus palveli koululaivana.
Koskelo-luokka jäi 1980-luvulla käytöstä, mutta Telkkä, Kaakkuri ja Kuikka kunnostettiin ja lahjoitettiin Viroon. Neuvostoliiton hajottua Baltian maat joutuivat nopeasti luomaan tyhjästä rajojensa vartioinnin. Asia oli tärkeä myös Suomelle ja koko Itämeren turvallisuudelle.
Nykyisin pienet rannikkovartiolaivat on korvattu isoilla partioveneillä, teknisellä valvonnalla ja lentokalustolla.
Kesästä 2023 lähtien Telkkä on avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon laiturialueella osana Kymenlaakson museon/Merivartiomuseon näyttelyitä.
Faktoja
Rakentaja Valmet Oy:n Helsingin telakka
Rakennusvuosi 1958
Koskelo-luokan kevyt rannikkovartiolaiva
Pituus 29 m, leveys 5,1 m, uppoama 95 t
Miehistöä 8 henkeä
Koneteho 2 x 1 350 hv (MTU), alkuperäinen 2 x 500 hv (Valmet)
Nopeus 20 solmua, alkuperäinen 15 solmua
Aseistus 20 mm Madsen konetykki, 40 mm Bofors ilmatorjuntatykki
Peruskorjattu 1970 Laivateollisuus Oy:n telakalla Turussa
Lahjoitettu Viroon 1992, jossa toimi PVL-100 nimisenä
Museolaivaksi Merivartiomuseoon Kotkaan vuonna 2002