Mitä olisi elämä ilman rakkautta tai arki ilman juhlaa? Rakkaus ja juhla kohtaavat Tahdon!-näyttelyssä, jossa ihastellaan hääpukuja ja rakkaustarinoita Kymenlaaksosta yli sadan vuoden ajalta. Hyvän mielen näyttely lumoaa niin vintage- ja käsityöharrastajat, nostalgikot ja retroilijat, omia häitään menneillä vuosikymmenillä juhlineet kuin tulevien häiden morsiamet ja sulhasetkin.
Näyttely alkaa 1800-luvun talonpoikaishäistä, joiden pääosassa juhli mustaan pukuun ja värikkääseen helykruunuun sonnustautunut kruunumorsian. 1900-luku taas puki morsiamen huntuun ja kokonaan valkoisiin. Esillä on pukuja ja tarinoita 1900-luvun jokaiselta vuosikymmeneltä, toisilta kaksikin.
1800-luvulla puoliso oli vielä vanhempien valitsema, mutta nurkan takana häämötti jo uusi vuosisata, jolloin naimisiin mentiin rakkaudesta. Näyttely esittelee 1910-luvun kapealinjaisen silkkikreppipuvun ja 1930-luvun vartalonmyötäisen viskoosipuvun. Sota-ajan morsian sanoikin sitten tahdon lainatussa hääunelmassa – hääpukukankaat olivat kiven alla ja kierrätys kunniassa.
Sodan jälkeen puhalsivat uudet tuulet. 1950-luvun morsian etsi vaikutteita filmitähtimuodista, jota näki Hollywood-filmeissä ja selailemalla naistenlehtien muotipalstoja. Seuraavan vuosikymmenen megatrendi oli minimuoti, ja myös hääpukujen helmat lyhenivät. 1970-luvun morsiamella oli hunnun sijasta hattu, jonka lierit myötäilivät väljän, värikkään puvun helmoja. Pukukavalkadi päättyy vuoteen 1999, aivan uuden vuosituhannen kynnykselle.
Modernia häätunnelmaa näyttelyyn tuovat valokuvaaja Marko Laukkarisen romanttisen keveät hääkuvat. Myös tämän sivun pääkuva on Marko Laukkarisen käsialaa.
Hääteeman löydät digitaalisena myös Vellamo-kanavalta – virittäydy rakkauden taajuudelle, Vellamo-kanavalle.
Tahdon!-näyttelyn tiedote
Ida ja Hugo avioituivat juhannusaattona 1911. Muodikkaan morsiamen puvussa oli laahus ja korkea kaulus.
Kuva: Atelier Kotka, Kymenlaakson museo.
1950-luvun morsian olisi halunnut hääkimppuunsa hajuherneitä, mutta joutui tyytymään syklaameihin.
Kuva: Henry Malinen, Kymenlaakson museo.
Kuva: Marko Laukkarinen
Kuva: Heidi Noponen, Kuvagalleria Kotka