Ruotsinsalmen toinen meritaistelu heinäkuussa 1790 johti rauhaan Ruotsin ja Venäjän välillä. Sen toinen seuraus oli Suvorovin linnoitusketjun rakentaminen Ruotsin vastaiselle rajalle. Venäläiset eivät luottaneet läntisiin naapureihinsa ja vähäistä luottamus oli Itämeren länsirannoillakin. Maiden väliset suhteet olivat olleet sotaiset läpi 1700-luvun vähintäänkin Pietarin kaupungin perustamisesta lähtien. Vaikka Hattujen sodan jälkeen Ruotsin rakentama Sveaborgin linnoitus Helsingin edustalla oli lähtökohdiltaan puolustuksellinen, se oli helppo Pietarissa tulkita hyökkäyssodan etuvartioksi, kuten Kustaa III:n aikana tapahtuikin. 1790-luvulla rakennettu Ruotsinsalmen sotasatama ja linnoitus nykyisen Kotkan alueella oli osaltaan vastaus tähän uhkaan. Keskinäisen uhittelun välissä oli Suomi, jonka rannikolla ja saloissa sotaa aina käytiin.
Esitelmässään FT Aaro Sahari avaa Ruotsinsalmen toisen meritaistelun historiallisia taustoja, Ruotsin ja Venäjän keskinäisiä suhteita 1700-luvulla, merisodan kiihtyvää teknologista kehitystä sekä Suomen asemaa pohjoisen Itämeren myrskyissä. Miten siis Ruotsinsalmi liittyy kysymykseen Suomen kohtalosta, ja miten paikallisten tapahtumien kautta avautuu näkymä yhteiskuntien, diplomatian ja merenkulun historiaan?
Aaro Sahari työskentelee Suomen merimuseossa Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa projektissa Historia eläväksi digitaalisella tarinankerronnalla, joka liittyy Merikeskus Vellamon museoiden vuonna 2020 avautuvaan näyttelyyn Ruotsinsalmen meritaisteluista ja merilinnoituksesta. Esitelmä on yleisölle avoin osa Shipwrecks and Sea Battles -seminaaria. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.