1918 – Kadonnut kirje on pienimuotoinen teoskokonaisuus, jossa 12 fiktiivisen kirjeen kautta kerrotaan nykyisen Kotkan alueelta sisällissodan 1918 vankileireille joutuneiden punaisten kohtaloista. Perustana ovat tositarinat, jotka kotkalaistaustainen käsikirjoittaja-ohjaaja Johanna Hammarberg on pukenut ensin kirjeiden muotoon ja muokannut sitten kuunnelmaksi. Yhden tarinan kesto on 2-3 minuuttia.
Lähteinään Hammarberg on tutkimuskirjallisuudesta ja www-arkistoista löytyneen aineiston lisäksi käyttänyt Kansan arkiston kirjeitä ja leirimuisteluita. Kuunnelma kuvaa oloja eri leireillä. Toisistaan poikkeavien leirien välillä oli paljon yhteisiä piirteitä: nälkä, taudit, teloitukset, kuritusväkivalta, ruokapakettien lähetyskielto ja pappien kasvatustoiminta.
Kuunnelmassa on mukana esimerkiksi kirje, jossa poika pyytää lähettämään leirille ruokapaketin sekä kirje, jossa kirjoittaja kuvailee kaipuutaan luontoon ja kotiin rakastettunsa luo. Näyttelykokonaisuuteen kuuluu myös kuvia sekä muutamia esineitä Kymenlaakson museon kokoelmista.
Kuunnelmia on yhteensä 12, koska arkistotiedon mukaan nykyisen Kotkan alueelta tulleita vankeja kuoli 12 eri vankileireillä. Kukin kirje on fiktiivinen kuvaus niistä olosuhteista, joissa monet vangit kuolivat. Tiedossa olevien uhrien sukunimet ovat luettavissa näyttelyssä.
Kuunnelman työryhmään kuuluvat ohjaaja-käsikirjoittaja Johanna Hammarbergin lisäksi näyttelijä Juha Valkeapää, äänisuunnittelija Maija Kaunismaa ja miksaaja Aki Sihvonen.
Kuva: Kotkan punakaartin 4. konekiväärikomppanian konekiväärimiehistö. Kymenlaakson museon kuvakokoelma.