Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa olevat laivat Tarmo, Kemi ja Telkkä ovat avoinna kesäaikaan. Jäänmurtaja Tarmolle, majakkalaiva Kemille ja vartiolaiva Telkälle on yhteislippu, jonka voi ostaa Merikeskus Vellamon lipunmyynnistä. Aukioloajat ja pääsymaksut löytyvät täältä.
Museoaluksiin voi tutustua itsenäisesti ohjatun kiertosuunnan mukaan, ja Kemillä voi myös kuunnella suomenkielisiä äänitarinoita aluksen arjesta. Kaikilla aluksilla on oppaita paikalla. Lisäksi Tarmolle ja Kemille järjestään kesä-elokuussa pääsymaksuun sisältyviä opastuksia, joiden aikataulut löytyvät Vellamon kesäohjelmasta.
Huomaattehan, etteivät museolaivat ole esteettömiä, vaan niillä on portaita ja paikoin ahdasta.
***
Majakkalaivoja on sijoitettu merenkulun kannalta kriittisiin kohtiin, joihin ei ole voitu rakentaa majakkaa. Suomessa on ollut kaikkiaan 15 varsinaista majakkalaivaa 12 asemapaikassa. Ensimmäinen rakennettiin 1868, viimeinen 1925. Merenpohjaan 1950-luvulta lähtien rakennetut pohjamajat tekivät majakkalaivat vähitellen tarpeettomiksi.
Helsinkiin johtavan tuloväylän turvallisuuden parantamiseksi luotsilaitoksen ylihallitus päätti tilata majakkalaivan Porin konepajalta. Alus valmistui 1901 ja kastettiin ensimmäisen asemapaikkansa mukaan Äransgrundiksi. Sen tehtävänä oli toimia varamajakkana ja luotsivartiopaikkana, ja pitkän historiansa aikana se ehti olla välillä myös merenmittaustukialuksena.
Majakkalaivojen nimet vaihtuivat asemapaikan mukaan. Kun Äransgrund vuonna 1921 siirrettiin Rauman edustalle, se sai nimekseen Relandersgrund. Aluksen peruskorjauksen yhteydessä 1955–1956 sen kirkkaanpunaisiin kylkiin maalattiin valkoisin tolppakirjaimin KEMI uuden asemapaikan mukaan. Vuodesta 1960 lähtien Kemi oli Suomen ainoa toimiva majakkalaiva. Se jätti asemapaikkansa vuonna 1974 suunnaten kulkunsa kohti Helsinkiä.
Vuonna 1986 Merenkulkuhallitus ja Museovirasto päättivät kunnostaa aluksen museolaivaksi sen viimeisten toimintavuosien asuun. Merenkulkuhallitus luovutti Kemin Museovirastolle ja se avattiin yleisölle Suomen merimuseon silloisessa toimipaikassa Helsingin Hylkysaaressa. Vuodesta 2007 Kemi on kellunut Kotkassa Merikeskus Vellamon laiturissa. Mittavan restaurointihankkeen 2021-2022 jälkeen pitkään suljettuna ollut Kemi avattiin yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa osana Suomen merimuseon näyttelyitä.
Aluksen nimet
(Nya) Äransgrund 1901–1921, syksyllä 1902 Nahkiainen
Relandersgrund 1921–1926
Relanderinmatala 1927–1932
Rauma 1933–1955
Kemi 1956–
Faktoja
Rakentaja Porin konepaja
Rakennusvuosi 1901
Aktiivikäytössä vuoteen 1974
Pituus 30,09 m
Leveys 6,9 m
Vertikaali-compound-kone, teholtaan 166 i.h.v. yhdistettynä Siemens Martinsin höyrykattilaan
Kannen alla pitkin laivan ulkosivuja jäissä laivan vakavuutta parantavia, kuumaa höyryä sisältäviä lämpöjohtoja
Keulaharukseen nostettava halkaisijapurje sekä kaksi kolmikulmaista puomitonta isopurjetta
Alkuperäiset valolaitteet Pariisista Barbien ja Benardin tehtaalta
Oman aikansa uutuus Kemi edustaa jäissä kulkuun vahvistettua majakka-alustyyppiä, jonka arvoa lisää höyrykoneiston ja ankkurointivarustuksen säilyminen lähes alkuperäisessä kunnossa.
Tutustu Kemin restaurointihankkeeseen.