Koronaviruksen levitessä keväällä 2020 Kymenlaakson museossa pohdittiin, jäävätkö paikallismuseot unohduksiin, jos museot joutuvat olemaan pidempään suljettuina. Maakunnassa toimii noin kolmekymmentä paikallismuseota, joiden toimintaa haluttiin kehittää, jotta asiakkaat löytäisivät tiensä museoihin koronan jälkeenkin.
Kehittämistyö käynnistyi Xamkin järjestämässä Crisis Hack Kymenlaakso -verkkotapahtumassa, jossa opiskelijatiimi mietti museoiden mahdollisuuksia luoda uusia palvelumuotoja. Ideoiden kehittämistä jatkettiin syventävänä harjoittelutyönä, ja projektitiimi tutustui kahdeksaan kymenlaaksolaismuseoon. Vierailujen aikana haastateltiin museoaktiiveja sekä havainnoitiin museoiden palveluita, näkyvyyttä, saavutettavuutta, asiakaskuntaa ja yleisilmettä.
Internetissä toteutettiin ”Millainen museokävijä olet?” -kysely, jolla selvitettiin kiinnostusta museoihin ja luotiin käyttäjäprofiileja palvelumuotoilun työkaluksi. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään mm. sitä, miksi museoissa ei ehkä käydä – ja toisaalta mikä houkuttelisi käymään enemmän. Museoille järjestettiin vielä ideointityöpaja, jossa vilkkaan keskustelun tuloksena syntyi hyviä kehitysideoita tulevaan toimintaan.
Projektissa selvisi, että paikallismuseoiden suurimmat kehittämistarpeet ovat niiden näkyvyydessä ja tunnettuudessa. Nettikyselyn vastausten perusteella historia kiinnostaa, mutta museoiden tarjontaa ei koeta kovin houkuttelevana. Esineiden katselemisen lisäksi halutaan aistia ja kokea. Museokävijät arvostavatkin toiminnallisuutta, tarinoita ja elämyksiä.
Aktiiviset kulttuurin ystävät käyvät museoissa mielellään, ja osaavat itse etsiä kiinnostavia kohteita. Kokemattomammat museokävijät ovat ennakkoluuloisempia, eivätkä tunne tai löydä museoihin johdattavia tiedotusväyliä. He saattavat kuitenkin olla varteenotettava kohderyhmä, mikäli toiminta saadaan kehitettyä houkuttelevammaksi. Lapsiperheet ovat aktiivisesti liikkuva asiakaskunta, joka valitsee vierailukohteet lasten tarpeet huomioiden ja palaa lapsia innostaviin museoihin mielellään uudestaankin.
Monet paikallismuseot toimivat vapaaehtoisvoimin ja moni vapaaehtoinen kuuluu ikänsä puolesta koronaviruksen riskiryhmään. Jatkuvaa aktiivisuutta vaativa läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa edellyttää teknisiä taitoja, jotka voivat olla haasteellisia nuoremmillekin. Suuremmat museot löydetään netistä helposti, mutta pienet paikallismuseot hukkuvat monien linkkien taakse. Lisäksi vastuu paikallismuseon toiminnasta lepää usein muutaman ihmisen harteilla, mikä on selvä uhka jatkuvuudelle. Myös rahalliset resurssit ovat rajalliset, mikä osaltaan hankaloittaa museoiden toiminnan kehittämistä.
Ajatuksia ja innostusta kehitystyöhön löytyy runsaasti, mutta toteutukseen kaivataan lisävoimia. Ideointityöpajassa väläyteltiin ajatuksia monenlaisista tapahtumista, jossa toteuttajina voisivat museoiden lisäksi olla yritykset ja yhdistykset. Yhteistyö eri tahojen kanssa nousikin keskeiseksi teemaksi museoiden tulevaisuutta ajatellen. Myös eri käyttäjäprofiileille suunnatut tapahtumat herättivät paljon keskustelua ja ilmoille heitettiin ideoita mm. romanttisista illallisista museoalueella, kesäyön tapahtumista ja pelillisyyden hyödyntämisestä.
Museotoiminnan kehitysprojektissa olivat mukana Kymenlaakson museon intendentti Marja Salmijärvi, Xamk Yritysverstas -oppimisympäristön ja RISICO-hankkeen projektipäällikkö Erna Gronow sekä Xamkin palvelumuotoilun syventävää harjoittelua suorittanut opiskelija Heini Tirranen. Projektista koottiin loppuraportti ja syntyneet ideat jäävät museoiden käyttöön jatkokehitystä varten.
Lisätiedot:
Heini Tirranen, Xamk: heini.tirranen@edu.xamk.fi, 040 741 1155
Intendentti Marja Salmijärvi, Kymenlaakson museo: marja.salmijarvi@kotka.fi, 040 350 6367