Kesyttämätöntä luontoa ja ihmisen muovaamaa kulttuurimaisemaa tunnettujen suomalaistaiteilijoiden kuvaamana. Ateneumin kokoelmista kootussa näyttelyssä nähdään mm. Akseli Gallen-Kallelan, Fanny Churbergin, Hugo Simbergin, Pekka Halosen, Venny Soldan-Brofeldtin ja Magnus von Wrightin teoksia.
Ihanuuksien ihmemaa -näyttely esittelee suomalaistaiteilijoiden tapaa kuvata kotimaansa maisemia ja ilmaista niiden herättämiä tunnetiloja. Ajallisesti näyttely ulottuu 1800-luvun puolivälistä 1940-luvulle, ja teoksia nähdään 36 eri taiteilijalta. Maalauksissa nähdään jokseenkin koskematonta luonnonmaisemaa ja toisaalta kulttuuriympäristöä, johon ihmisen työ on jättänyt jälkensä.
Maisema tuli Suomessa arvokkaaksi taiteen kuvaamisen kohteeksi osin sen takia, että haluttiin luoda tietoisuutta maamme olevaisuudesta ja synnyttää isänmaanrakkautta. Yläviistosta nähdyt avarat metsä- ja vesistömaisemat soveltuivat hyvin tähän tarkoitukseen, koska niissä korostui mieltä kohottava ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuus.
Voidaankin sanoa, että maisema syntyy vasta, kun ihminen on ensin hahmottanut sen luontokokemuksen kautta. Taiteilijoita on aina kiinnostanut eri sääolosuhteiden, vuodenaikojen ja maiseman yksityiskohtien kuvaaminen värien ja valon vaihtelua tarkastelemalla ja kiinnostavalta tuntunut aihe rajaamalla. Tämä näkyy mainiosti esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maalauksissa.
Realismi kiinnitti huomion yksityiskohtien valokuvamaiseen tarkkuuteen. Aiheen suurpiirteisempi pelkistäminen ja sisäisen korostaminen alkoivat taiteessa jo romantiikan aikakaudella, mitä näyttelyssä ilmentää osin Fanny Churbergin tuotanto. Henkilökohtaisemmasta tulkinnasta on esimerkkejä symbolistien ja ekspressionistien – vaikkapa Hugo Simbergin ja Mauno Markkulan – maisemissa.
1800-luvulta lähtien myös kaupungit ja tehdasyhteisöt nousivat kuvauskohteiksi. Erityisesti kiinnosti puunjalostusteollisuus tehdas-, uitto- ja satamanäkymineen, mutta myös moderni elämä kivikatuineen ja runollisine tehtaanpiippuineen.
Maisemakokemukset ovat vahvoja, koska niissä on monia tunneulottuvuuksia. Maisemat luontoelämyksineen voivat herättää kotiseuturakkautta ja samalla koskettaa meistä useimpia. Kuvaukset menneistä ajoista vievät meidät paikkoihin ja tiloihin, joihin emme enää pääse, mutta joilla on paikka muistoissamme.