Merivartijat ovat turvanneet suomalaisia jo 95 vuotta. Uudistunut Merivartiomuseo kertoo monipuolisen ja vaativan ammatin värikkäästä historiasta.
Laivakello raksutti viimeisiä minuuttejaan, kun tuuli iski aallokossa kyntäneen Finn-Balticin kylkeen. Lastina ollut liejuuntunut rautamalmirikaste liikahti ja kaatoi proomun ja puskijan ylösalaisin. Vaikka alusyhdistelmän piti palautua pystyyn, Finn-puskija jäi kansirakenteistaan kiinni pohjaan. Hangon luotsiasemalta ei saatu alukseen enää yhteyttä, ja rannalta nähtiin merellä jotain punaista – aluksen pohja.
Pian helikopterista lasketut pelastajat seisoivat puskijan kölin päällä. Olisiko aluksen sisään voinut jäädä ilmatasku? Pelastajat koputtivat aluksen pohjaan, ja kuin ihmeen kaupalla koputukseen vastattiin! Pohjaan leikattiin aukko, josta konepäällikkö ja yliperämies pelastuivat.
”Finn-Balticin onnettomuus joulukuussa 1990 oli Suomessa ensimmäinen kerta, kun ihmisiä onnistuttiin pelastamaan alukseen jääneestä ilmataskusta. Siitä lähtien menetelmiä vastaavan tilanteen varalle on kehitetty ja harjoiteltu Rajavartiolaitoksessa jatkuvasti”, kertoo Merivartiomuseosta vastaava tutkija Vilma Lempiäinen Kymenlaakson museosta.
Finn-Balticin laivakellon voi 11.4.2025 alkaen nähdä Kotkassa Merikeskus Vellamossa, kun Merivartiomuseon uudistettu näyttely Turvanasi merellä avataan yleisölle. Kymenlaakson museon ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä toteuttama, merivartioinnin 95-vuotista taivalta juhlistava näyttely avaa merivartijoiden työtä kieltolain ajoista aina nykypäivään asti.
Tämän päivän merivartijat ovat merellisiä moniosaajia. Heidän tehtävänään on valvoa Suomen merirajaa ja merellä liikkuvia, huolehtia rajatarkastuksista sekä tutkia ja torjua rikollisuutta. Lisäksi merivartijat vastaavat meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta merellä. Näyttelyssä tutustutaankin merivartijoiden työhön niin vartiolaivoilla, asemilla, satamissa kuin lentokentälläkin.
”Tavoitteemme on herättää näyttelykävijät huomaamaan merivartioinnin linkittyminen yhteiskunnan moniin osa-alueisiin Välimereltä Suomenlahdelle ja ympäristönsuojelusta rikostorjuntaan, hengenpelastuksesta puhumattakaan. Tänä päivänä tärkeitä vastuullisuusnäkökulmia ei ole tästä aiheesta ollut vaikeaa löytää”, Vilma Lempiäinen kertoo.
Kun merivartiointi Suomessa kesäkuussa 1930 alkoi, edessä oli melkoisia haasteita. Alkoholin kieltolain seurauksena jatkuvasti lisääntynyt salakuljetus tuli pysäyttää. Lisäksi Suomen rannikoiden puolustus kaipasi kipeästi vahvistusta. Nyt avautuva näyttely kertoo ammatin pitkästä historiasta ja monista muutoksista, joihin merivartijoiden on täytynyt sopeutua. Tämä on vaatinut joustavuutta ja vahvaa yhteishenkeä.
Merivartiomuseon edellinen näyttely oli vuodelta 2008, minkä jälkeen kokoelmiin on saatu paljon uusia esineitä ja valokuvia. Nyt yleisön nähtävänä ovat muun muassa vartiolaiva Merikarhun vedenalainen työrobotti ROV, jolla on otettu ensimmäiset kuvat Estonian hylystä sekä talvikulkuneuvona käytetty moottorikelkka rekineen. Hurpun merivartioasemalta peräisin olevaa rekeä on käytetty Suomen ja Venäjän rajavaltuutettujen kuljetuksiin. Nyt sen kyydissä istuu emäntä, joita kuljetettiin rekien kyydissä saariasemilta kauppaan.
Myös yleisön toiveita on kuultu tuomalla mukaan tarinoita merivartioinnin arjesta. Rajavartiolaitoksessa palvelleet entiset ja nykyiset merivartijat ovat olleet vahvasti mukana uuden näyttelyn toteutuksessa, ja heidän kokemuksiaan ja myös varusteita on tämän myötä saatu talteen ja esille.
Näyttelyn rakentamisesta vastannut näyttelymestari Matti Kaakkurivaara iloitsee haasteellisen projektin valmistumisesta. Mielenkiintoisinta on ollut uusien ja jo aiemmin esillä olleiden esineiden elävöittäminen. ”Näyttely on nyt tehty laadullisesti ja visuaalisesti kestämään pitkälle 2030-luvulle”, Kaakkurivaara lupaa.
Näyttelyssä on paljon toiminnallisia pisteitä, jotka houkuttelevat niin lapsia kuin aikuisiakin tutustumaan merivartijoiden työhön. Näyttelyvieras voi kokeilla, miten meripelastushelikopteri poimii hädässä olevan merestä. Merivartioinnin arkeen voi eläytyä hyppäämällä kiitoreen kyytiin tai etsimällä veden varaan joutunutta simulaattorin avulla.
Esillä ovat myös legendaarinen vartiomoottorivene VMV 11 sekä merivartiointia ilmasta tukeneet vartiolentokoneet Sääski II ja DHC-2 Beaver.
Merivartiomuseo on perustettu vuonna 1999 Kotkan kaupungin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä. Kymenlaakson museo vastaa Merivartiomuseon näyttelytoiminnasta, kokoelmista ja niihin liittyvästä tietopalvelusta.
Lisätiedot:
Tutkija Vilma Lempiäinen, 040 350 6365, vilma.lempiainen@kotka.fi
Kuva: Rannikkovartiovene RV 30 ajossa merellä 1970-luvulla. Merivartiomuseo.